Ilves Ikuisesti oli jälleen saarella vierailemassa kauniissa loppukesän säässä. Matka alkoi aamuvarhain kello 04:30 Vanhalta kirkolta ja ensin suuntautui Turkuun, josta laivalle kohti Saarta matkamme jatkui. Lauantaina saarelle päästyämme innokkaat golffarit Anne ja Riitta
suuntasivat viheriölle ja muu porukka tutustui kaupunkiin omatoimisesti. Ennen näitä olimme kirjautuneet Park hotelliin, joka oli
entuudestaan tuttu meille jo. Hotellista täytyy mainita, että kaikki toimi jälleen hyvin. Olimme sopineet IFK:n toimiston kanssa, että liput tuodaan suoraan hotellille, jossa ne meitä jo odottikin kirjekuoressa.
Sunnuntaina lähdimme saarikierrokselle aamupalan jälkeen loistavan oppaan Inga-Britt Wirran opastamana. Matka tehtiin Atro Vuolle Oy:n autolla, joka perinteisesti saarella on aina mukanamme. Kuljettajana toimi vakikuljettajamme Harri Peltomäki.
Eckerö oli paikka, jonne ensimmäisenä ajoimme. Matkaa kertyi hotellilta 39 kilometriä postitalolle, joka oli ensimmäinen pysähdyskohteemme. Postitalonhan on rakentanut 1828 Venäjän keisari sekä rakennuksen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Carl Ludvig Engel sekä Charles Bassi. Matkan varrella pysähdyimme myös juhannussalolla, jonka on kerrottu tuovan hedelmällisyyttä, joten saa nähdä, moniko jäsenistämme saa tulevaisuudessa kaksoset. Näiden lisäksi näimme reitillä myös tuulimyllyjä, omenatarhoja ja hotellin, jonne lehmän vasikat voidaan tuoda kahden kuukauden iässä ja ne voivat olla – maksua vastaan – kaksi vuotta kasvamassa hotellilla.
Pyhän Mikaelin kirkko oli myös yksi kohde, jolla matkallamme poikkesimme. Kirkon rakennusvuodesta on keskusteltu paljon, mutta
yhdessä teoriassa sen väitetään valmistuneen jo 1100-luvulla. Kirkossa on yksi Suomen parhaiten säilyneistä keskiaikaisista sisustuksista.
Kirkkoa koristaa lukuisa määrä keskiaikaisia puuveistoksia ja seinämaalaukset ovat 1400-luvun puolivälistä. Pyhän Mikaelin kirkko on yksi Ahvenanmaan suurimmista kirkoista. Oppaamme on mennyt naimisiin kyseisessä kirkossa, näin hän kertoi.
Ensin siis kirkossa synnit pyydettiin anteeksi ja sitten ajettiin Stallhagenin panimolle, joka on vanhin Ahvenanmaan panimo.
Täällä osa matkalaisista ruokaili sekä osti kaupasta tuliaisia kotiin. Itse söin paistetut ahvenet, joiden veroisia en ole missään saanut.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että tämä kierros oli hieno tehdä ja varmasti jäsenemme olivat mielissään tästä kiertoajelusta, josta iso
kiitos kuuluu myös loistavalle oppaallemme Inga-Britt Wirralle.
Kiertoajelun jälkeen pieni huilaus ja sitten yhteiskuva ennen stadionille lähtöä. Kuvaan kerkisi myös golffarit mukaan sillä myös
sunnuntaina Anne ja Riitta kävivät kiertämässä kentän. Maarianhaminassahan on useampi kenttä, joten ensi vuodeksi jäi
vielä mahdollisuus niille kentille tulla, joilla nyt ei pelaamassa ehtinyt käydä.
Yhteiskuvan jälkeen kävelimme kentälle, mutta itse pelistä ei juuri kerrottavaa ole. Maarianhamina voitti heti uuden valmentajan
vaihduttua pelin 1-0 ja meidän uudella valmentajalla on vielä pyöreä nolla kahdesta pelistä kasassa. Uskomme kumminkin vakaasti, että
jopa kuuden sakkiin on vielä mahdollisuus päästä.
Pelin jälkeen mukavassa yhdessä olossa aika vierähti nopeasti ja aamun sarastaessa kävimme aamupalalla sekä puolen päivän jälkeen lähdimme kohti satamaa. Paluumatka sujuikin aavemaisen Siljan lipuessa kohti Turkua, sillä laivassa oli vain reilu kolmesataa
matkustajaa.
Kiitän oikein paljon meidän mahtavia jäseniä loistavasta matkasta. Kiitos kuuluu myös Per-Ingmar Berglundille, joka Maarianhaminan toimistolta loistavasti toi liput meille hotellille asti. Iso kiitokset Atro Vuolle Oy/Harri Peltomäelle jälleen kuljetuksesta, Hotelli Park Maarianhaminaan sekä Silja Linelle. Viimeiset kiitokset mahtavalle oppaallemme Inga-Brittille ja arpajaisiin palkinnot lahjoittaneille Ilves Ikuisesti ry, Scandic/Kirsi Myllymäki-Mattila, Hakasen leipomo/Petteri Hakanen, Oskar Soljamo, Pauli, Lasse ja Marko sekä Päivi Jantuselle.
Teksti: Marko Iso-Mustajärvi
Kuvat: Marko Iso-Mustajärvi ja Pirjo Ervast
