Kuluva vuosi lienee myös urheilun kannalta erikoisimpia ja poikkeuksellisempia vuosia, joita nykyajan historiassa on eletty. Ehkä sotavuosina on koettu jotain lähes vastaavaa. Tietenkin myös Ilveksen kannattajille tämä on ollut raskasta aika. Kaikki me luonnollisesti ymmärrämme, että terveyden ehdoin on ollut edettävä, mutta silti on varmaan jäänyt paljon tulkinnanvaraa tehtyjen ratkaisujen oikeellisuudesta tai painotuksista.
Tämän vuoden kevään piti vihdoinkin olla se ”keltavihreä Tampereen kevät”, mutta tästä tulikin peruutetun mestaruuden vuosi. Kovin olivat tunteet maaliskuussa pinnassa, kun ensin jääkiekkoliigaa pelattiin ensin kierros tyhjille katsomoille – onneksi Ilves säästyi tältä kokemukselta – ja sitten sarja keskeytettiin eikä mestaruutta jaettu.
Vielä 7.3. toiveet ja tunnelmat olivat todella korkealla: https://youtu.be/_TPlxBFitA4
Mutta vain viikkoa myöhemmin haaveet kaatuivat, kun Liiga 13.3. ilmoitti kauden päättymisestä. Jaan itsekin pitkälti nämä tuntemukset, jotka eräs ystäväni purki yhdelle ilveshenkiselle keskustelufoorumille:
Itse pidin perin heikkona korvikkeena Ilveksen otteiden seuraamiselle sekä jääkiekossa että jalkapallossa sitä, että koronakevään kotoilijoille tarjottiin vanhoja otteluita kuten Ilveksen mestaruusottelu Turussa 1985 tai sitten näitä jalkapallon tietokonepeliderbyjä YouTubessa kuten Ilves-Haka 25.4.
Olen kaivannut ihmiskontakteja, ruuhkabusseja ja -junia, katujen ja kahviloiden ihmisvilinän tarkkailua, museoissa ja kirjastossa käyntejä, uimahallikäyntejä äijäporukalla, kesäfestivaaleja ja myös ulkomaanmatkoja, mutta aivan erityisesti urheilukatsomoiden tunnelmaa ja sen tuottamia yhteisöllisyyden, riemun ja pettymyksenkin hetkiä – ilman sosiaalista etäisyyttä ja jopa kavereita kaulaillen.
Tähän ”vanhaan normaaliin” urheilussa toivon palattavan mahdollisimman pian – toki riskit minimoiden.
Ilveksen kannattamista poikkeusoloissa
Koronan kovimpien rajoitusten aikana Ilveksen kannattaminen on ollut lähinnä spekulointia pelaajasopimuksista, joita on jonkin verran saatukin. Jääkiekossa ns. isoja kaloja ei tunnu pahemmin olevan liikkeellä, mutta toki pari tärkeätä jatkosopimusta ja muutamien nuorien lupauksien kiinnitykset liigajoukkueeseen sekä valmennuksen vahvistaminen Marko Ojasella sekä Pasi Saarisella ovat positiivisia merkkejä. Kaipa yksi kovanluokan sentteri vielä voisi uida Ilveksen verkkoihin.
Sekin jo tiedetään, että poikkeusolot supistavat CHL-liigan ohjelmaa ja ottelut alkavat vasta lokakuussa. Ilves sai arvonnassa kiintoisan vastuksen eli München Red Bulls -joukkueen. Liigan runkosarja on kaavailtu aloitettavan puolestaan normaalisti syyskuun puolivälissä.
Koronapandemia aiheuttaa kuitenkin monenlaisia muita muutoksia: Ottelutapahtumissa tullaan ottamaan käyttöön erityisjärjestelyitä yleisön, joukkueiden ja henkilökunnan liikkumisen osalta. Hygieniaan tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Korona on kurittanut myös seurojen taloutta ja monia yt-neuvotteluita ja palkanalennuksia yms. on liigaseuroissa jouduttu toteuttamaan, eikä Ilveskään näiltä ole välttynyt.
Kannattajakulttuurin voimaan on tukeuduttu ja siitä esimerkkinä Ilveksen jalkapallon kannatusjäsenyyskampanja ja tietenkin kausikorttien ennakkomyynti, vaikka kausien alkamisesta ei tarkkaa tietoa edes ole ollut. Ilves-yhteisö kestää tämänkin vaiheen yli. Olethan mukana tässäkin projektissa!
Jalkapallon mitalijahtiin?
Ilves nostelee mestaruuskannua lauantaina 21.11.2020. Tämä vuosi ei siis olekaan menetetyn mestaruuden vuosi!Jalkapallossa Ilves pääsee tositoimiin jo 16.6., kun Cupin neljännesvälierissä kohdataan vieraissa KTP. Jos sekä Ilves että Haka voittavat ottelunsa (sen kenties tiedämme jo kun tätä juttua luetaan), nähdään ensimmäinen Pirkanmaan derby jo 23.6. Suomen Cupin puolivälierissä. Veikkausliigan alkaa Ilveksen kotiottelulla MIFK:ta vastaan 1.7.2020.
”Lada” Lahtisen luotsaaminen Ilveksen naisten urakka pääsarjassa alkaa sekin jo 16.6. vieraspelillä Honkaa vastaan.
Katsojamäärärajoitus arveluttaa
Hallituksen linjaus yleisötilaisuuksien katsojamäärien rajoittamisesta enintään 500 henkilöön olisi ainakin Veikkausliigan ja Liigan seurojen taloudelle kohtalokasta. Niiden talouksia rasittaa jo ennestään koronan aiheuttama sponsori- ja kausikorttimyynnin heikentyminen. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo ministeritasoltakin esitetty tähän lievennyksiä, joista juttua lukiessasi saattaa jo olla uusia linjauksia tehtykin– toivotaan niin!
Urheilusta vastaava ministeri Kosonen vastasi eduskunnassa katsomoasiaa koskeneeseen kysymykseen 4.6. ja hänen mukaansa vastuu ohjeista on Aluehallintovirastolla. Tämä saattaa antaa jonkinlaisen mahdollisuuden tapauskohtaiseen harkintaan. On kuitenkin huhuja, että hallitus olisi tästä joustamassa. Aika näyttää..
No, ainakaan ei tarvitse tyhjälle katsomolle tai pahvikatsojille pelata, kuten Saksan Bundesliigassa tehtiin keväällä.
Uhka roikkuu kuitenkin vahvasti myös jääkiekkoliigan päällä, sillä hallituksen asettaman tiedepaneelin 1.6. julkaisema raportti suosittelee sisätiloissa järjestettävien suurten joukkokokoontumisten kieltämistä. Kielto olisi voimassa siihen saakka, kunnes koronavirusrokote on saatu käyttöön. Jos suositus tulee velvoittavaksi, koko liigakausi on vaarassa.
”Ilves kestää elämää”
Slogania ”Ilves kestää elämää” käytettiin taannoin eräässä konsulttiselvityksessä, joka liittyi Ilveksen tulevaisuuden ja strategioiden pohdintaan. Tämä viheliäisen koronaviruksen aika on osoittanut tämänkin lauseen todeksi. Elämään kuuluvat myös sen nurjimmat puolet, kuten vaikkapa pandemia. Ilvesläisyys ja Ilveksen organisaatio, joukkueet, toimihenkilöt ja kannattajat ovat saaneet tässä omat iskunsa ja kolhunsa, mutta nekin kestetään, vaikka epävarmuustekijöitä – vaikkapa koronan mahdollinen toinen aalto syksyllä – on edelleen ilmassa. Näin tapahtuu, koska ”olemme osa suurempaa”.
Jotta ei liian synkkää kuvaa tilanteesta syntyisi, on syytä muistuttaa näiden nykyisten koronarajoitusten vaikuttavan haitallisesti lähinnä ammatti- ja edustusurheiluun. Esimerkiksi Ilveksen erittäin laaja harrastus- ja junioritoiminta ja siihen liittyvä kilpailutoimintakin on kesän alusta taas käynnissä lähes normaaliin tapaan. Seuran toiminnassa on mukana yli 5000 pelaajaa eri lajeissa.
Yhdessä tämä joukko selviää tämänkin erikoisen vaiheen yli! Tänäänkin uskomme että ”Ne ajat palaavat vielä!” Tämä ei ole vain nostalgiaa, vaan realismia.